Vihdoin täällä

Retu-pentu kotiutui eilen. Pennunhakuun lähdimme heti aamupäivästä ja paikalle saapui samaan aikaan myös Hertta-äitin omistajat hakemaan Herttaa ja tämän Desi-tytärtä kotiin. Retu oli viikossa kasvanut taas ihan suunnattomasti ja kokoon vaikutti myös juuri pesty ja kuivattu turkki. Melko karvainen tämä pentu onkin, saa nähdä, millaisen turkin se päättää tulevaisuudessa kasvattaa nimittäin turkki on valtavampi kuin Sakella hakupäivänään.

Rekisteripapereita saamme vielä odotella, nimittäin eivät olleet vielä saapuneet perille. Olimme ensimmäisiä, jotka Hertan pentua tulivat hakemaan, joten koko poppoo oli vielä pentuaitauksessaan. Retun sisaruksista yksi uros ja yksi narttu matkaavat käsittääkseni Pietariin, 3 fluffyä jää tänne Suomeen. Desi-sisko on siis ainut, johon ehkä voidaan tulevaisuudessa joskus törmätä koiranäyttelyissä täällä Suomessa.

Poikkesimme kotiinpalatessamme hakemaan Saken hoitopaikasta ja se otti Retun vastaan erinomaisesti. Leikkiä se ei sen kanssa vielä osaa, mutta seuraa sen touhuja kiinnostuneena. Yö meni myös onnistuneesti ja heräsin vain kerran pennun liikehdintään. Oma terassi on tosiaankin pop ja kiitän ettemme vielä ehtineet muuttaa tästä asunnosta pois. Maantasalla asuminen on hyödyksi, kun pennun täytyy päästä yöllä ulos.

Täytyy myös ihmetellä, kuinka hyvin Retu ymmärtää jo pissata ulos, se tekee tarpeensa välittömästi, kun sen laskee hangelle ja tarpeet ovatkin tulleet pääsääntöisesti ulos näin vuorokauden aikana. Ainut miinus, että pennun maha on madotuksesta hieman sekaisin ja se kakkasi syliini autossa 1km ennen kotipihaa, kiitti.

 

Tästä lähdettiin... 

Täytyy taas oppia rytmittämään aamut uudelleen ja varsinkin kahden koiran kanssa, joista toisen tarvitsee päästä ulos herätessään useammin aamuisin. Eiköhän arki ala rullaamaan rutiinilla muutaman pävän jälkeen. Hieman on vaikeuksia muistaa, ettei Retu tajua vielä sanoja "jätä" tai "ei".