Viimeinkin vapaa viikonloppu

Muutama viime viikonloppu ollaan otettu melko lunkisti. Aikaa on vietetty Lievestuoreella avokin vanhemmilla ilman näyttelyhömpötyksiä. Tuntuu ihan mukavalta ajatella, että seuraavat pitkät reissut menevät "pitkälle" ensivuoteen. Sakke taitaa seuraavan kerran pyöriä Suomen kehissä vasta huhtikuussa. Retun kanssa juostaan lähialueen ryhmikset läpi ja niitä näyttääkin olevan useampi ensi keväänä. Mutta se niistä kehistä.

Maanantaisin Sakke on käynyt Musti ja Mirri -areenalla agilityssä. Ollaan tultu pitkälti siihen lopputulokseen, että Sakke ei enää edisty ilman ammattilaisen ohjausta. Olemme siis käyneet hallilla pienellä porukalla harjoittelemassa, ilman ohjaajaa. Pitää siis harkita, josko homma jatkuisi Retun kanssa ja Sakke pääsisi johonkin ryhmään treenaamaan. Agility jää tauolle joululuuksi, joten aikaa on miettiä. Sakke osaa, minä en. Joten ammattilaisen neuvo tulisi enemmän kuin tarpeeseen. Kisoja ei olla mietitty ollenkaan, pidetään siis edelleen vain kivana harrastuksena heh.

Retu täytti perjantaina jo 10 kuukautta ja painoa sillä on noin 12,5 kiloa. Sakke painaa tällä hetkellä hieman yli kilon enemmän, joten taitaa pojista tulla melko samankokoisia, vaikka Retu vaikutti luustoltaan melko kevyeltä jokin aika sitten. Olen myös pohtinut sen terveystutkimuksia ensivuotta ajatellen. Corgithan menevät PEVISAan ensivuoden alusta ja jokainen jalostukseen käytetty pötkylä on pakko kuvata kyynärien ja lonkkien osalta. Olisinhan minä toki kuvannut Retun ilman tuota "pakkoakin".

Kiva nähdä, miltä pemujen lonkkatulokset alkavat näyttämään. Minusta on hassua, että corgien lonkkien "perustulosta" on pidetty Cnä tai Dnä. Nyt kun niitä on loppuvuotta kohti kuvattu enemmän niin tuo ei ainakaan minusta pidä enää paikkaansa. Paljon Btä on tuloksissa ja hyvä niin! Tottahan on, ettei corgeilla ole nivelrikkoa oikeastaan ollenkaan, mutta ajattelen ettei myöskään löysyys lonkkamaljassa ole normaalia. Siihen, vaikuttaako lonkkamaljan löysyyteen perimä vai muut tekijät, en ota kantaa. Mutta takaisin Retulaiseen. Suunnittelin, että se pääsee yksivuotislahjaksi tammikuussa viralliseen silmä- sekä polvitarkastukseen. Tämän jälkeen mietin, varaanko sille suoraan ajan läpivalaisuun vai saako se odottaa vielä puolisen vuotta.

 

Kuvissa Retulainen noin 10 kuukautta. Etujalat harmillisesti hieman edessä, mutta käy silti selväksi se, että riiviö kasvaa edelleen tasaisen varmasti. Liikkua se osaa silloin kuin haluaa - edelleen.

Viralliset kuvaukset

Tänään klo 14 suuntasimme Saken kanssa Puijon Yksityiselle eläinlääkäriasemalle. Sakella oli aika virallisiin lonkka ja kyynärkuviin. Samalla kuvattiin myös selkä ja muistin tällä kertaa hankkia myös passin. Itseä jännitti ehkä enemmän nukutus kuin kuvien tulokset.

Sakke nukahti varsin nopeasti ja oli hieman omituinen olo, kun en ennen ole nähnyt livenä, kun eläin nukutusaineeseen nukahtaa. Lääkäri sanoi, että heillä on kahdenlaista lyhytvaroaikaista nukutusainetta, toisessa 7vrk ja toisessa 14vrk. Molemmat kävivät meille, joten annoin lekurin päättää itse, kumpaa laittaa. En edes muista, kumpaa lääkäri sitten laittoi, eikä sen väliä.

Muutaman huonolaatuisen kuvan nappasin äkkiä puhelimen kameralla, kun lääkäri oli käymässä muualla. Kuten kuvista näkyy, keli oli täälläkin todella rapaimen ja Saken maha oli muuttunut mustaksi lätäköiden vedestä. Lika ei kuitenkaan eläinlääkärin mukaan häirinnyt kuvia, koska mukana tuskin oli kiviä, eikä niitä kyllä kuvissa näkynytkään.

Kuvat laitettiin valotaululle ja ne näyttivät oikein siisteiltä. Lantiossa ei ollut vinoutta ja molemmat puolet olivat oiken symmetriset keskenään. Lannenikamat näkyivät hyvin jo itse lonkkakuvasta, mutta selkäkuvat vahvistivat, että selkä on terve ja nikamia oikea määrä. Kyynäret olivat lääkärin mukaan todennäköisesti 0/0.

Lonkista ei saatu tarkkaa arvioita, mutta eläinlääkäri ilmaisi asian suurinpiirtein niin, että lonkat ovat oikein siistit ja melkein voisi sanoa, että B/B, mutta koska kyseessä rotu jolla muutenkin "epämuodostuneet jalat" ja lonkkamaljat ovat rodulla matalalla niin kennelliitosta voivat tulla takaisin C/C. Joten siinä Bn ja Cn rajamailla todennäköisesti liikutaan, molemmat tulokset ovat mielestäni oikein hyviä.

En tajunnut vastaanotolla kysyä, saako kuvia kotiin, joten soitin 20min päästä kotiin päästyäni vielä klinikalle ja kysyin asiasta. Valitettavasti tästä eläinlääkäristä ei ole mahdollista saada kuvia kotiin digitaalisesti. Eivät ilmeisesti omista välineitä siihen. Kopiot jättimäisistä röntgenkuvista olisi todennäköisesti kotiin saanut, mutta kuvat oli jo keretty lähettää! Voi kyllä sanoa, että nopeaa toimintaa. Alle puoli tuntia ja kuvat jo postitettu.

Sakke on edelleen koomassa nukutusaineesta ja Retu on ihmeissään, kun toinen ei innostu leikkimään. Ehkä sitten huomenna!

Jäätävää

Viime päivien kovien pakkasien johdosta ulkoilu on jäänyt minimaaliseksi. Muutamana aurinkoisena päivänä on yritetty pidempää lenkkiä, mutta herra diivailija on alkanut valittelemaan tassujensa palelumista lähes samantien. Kumma kyllä, puistossa se ei näytä hyisestä ilmasta piittaavan. Huomenna olisi lähtö jälleen Jyväskylän suuntaan, jossa ulkoilukin sujuu helpommin. Pääseehän pötkö juoksemaan pihassa irti niin paljon kuin sielu sietää.

Hiukan mietityttää, miten Saken iho pärjää näillä pakkasilla. Meillä oli syksyllä havaittavissa pientä ihon kuivumista, jonka johdosta Sakke kirjaimellisesti kaljuuntui ja erikoisnäyttelyssä meillä oli nähtävissä kaljunoloinen corgilo. Pidin tuota normaalina karvanlähtönä, mutta joulukuussa sitä oli pakko käyttää eläinlääkärillä, kun epäilin täitä tai muita öttiäisiä. Yöt valvoin, kun heräsin aina Saken raapimiseen.

Lääkäri totesi kuivan ihon ja ihonmuutosia kainalonalueilla. Meille määrättiin Axiluria lievittämään kutinaa ja lisäksi pesu kosteuttavalla shampoolla. Lisäsin ruokavalioon myös megaderm nimisen rasvahappovalmisteen, sillä öljyjähän Sakke on syönyt koko elämänsä, eivätkä ne tässä tapauksessa halunneet auttaa. Kuukaudessa ero oli huomattava ja kutina katosi kokonaan. Toivon mukaan se nyt myös pysyy näin, ainakin turkki on lähes palautunut ja karvaa ei lähde haiventakaan.

Vaikka lekuri aavistelikin ilmaston vaikuttavan ihon kuivumiseen, itse epäilen siihen koiranshampoota, jota käytimme syksyllä. Valitettavasti en nyt muista kyseisen aineen merkkiä - valkoinen pullo, jossa kuvana ikäänkuin paperista taiteltu koirasiluetti, tämä yksilö oli tarkoitettu vaaleille koirille. Olisiko ollut sitten astetta jytkympää tavaraa. Nykyään meiltä löytyy Espree Cucumber Melon Shampoo. Olihan se purkki pakko ostaa, kun etiketissä komeilee pembroke.

Sittenpä hieman muihin asioihin. Suunnitelmissa oli käyttää Sakkea ulkomailla vasta ensi vuonna, mutta Kilposen Jutta sai pääni kääntymään ja näköjään tänä kesänä on luvassa näyttelyreissu hieman kauemmaskin. Koska olen ihan untuvikko näissä ulkomaanreissuissa, pitääkin ottaa selkoa kaikesta mahdollisesta. Passi täytyykin hommata nyt hyvissä ajoin.