Pentua katsomassa

Eilen kävimme katsomassa pentuja ja hauska yhteensattuma tapahtui heti ulko-ovella. Edellinen pennunkatsoja oli nimittäin avoni, Teron vanha koulukaveri! He olivat juuri saaneet itse käydä valitsemassa pentunsa.

Paikalla oli useampi pentue yhtaikaa, joten vilinää talossa riitti. Hertta-emo oli oikein leikkisä ja sitä selvästi vähän harmitti, kun pennut veivät kaiken huomion. Reppana heitteli palloa sinne tänne, josko joku häntäkin huomioisi! Penskojen isä oli sata kertaa upeampi kuin kuvissa. Oli kivaa päästä näkemään Bruno ihan näin livenäkin.

Brunon ja Hertan pentue oli oikein vilkas ja yhtään ujoa pentua en nähnyt. Urospentuja oli kolme kappaletta ja otimme kaksi niistä pentuaitauksen ulkopuolelle tutkimaan ympäristöä. Toinen oli hieman vilkkaampi ja toinen rauhallinen köllöttelijä, joka kooltaan hieman pienempi sillä hetkellä. Tämä pienempi oli selvästi lyhyempi rakenteeltaan sekä pään piirto oli leveämpi. Kasvattaja oli ajatellut meille kapeampipiirtoista pentua, joka kooltaan aavistuksen suurempi ja pidempi. Olisin itsekin päätynyt juuri siihen yksilöön. Meille annettiin mahdollisuus vaihtaakin, mutta minusta valinta osui nappiin. Pentueen kolmas urospentu, joka on väriltään tricolor on fluffy.

Pennun sukunimi on Annline's ja pentue on S-pentue, joten mielenkiinnolla odotellaan, mikä sen viralliseksi nimeksi valikoituu. Pentujen sirutus on ensikuun alussa ja hakupäiväksi merkattiin alustavasti 14.3. koska minulla sattuu olemaan koko viikko vapaa, perjantaita lukuunottamatta.

Sakke oli reissussa myös mukana, se sai tehtäväkseen juoksuttaa aikuisia narttuja ulkona. Ensimmäiset tytöt kuin väsyivät, uudet päästettiin ulos. Voi vain arvata, kuinka väsynyt Sakke oli kotiin päästyään. Tulipa tehtyä kunnon lenkki samalla reissulla!